tiistai 10. maaliskuuta 2015

211. Pisaroita ja piikkejä

Kuinka mielikuvituksekas otsikko, hohhoh! Oikeasti, otsikon keksiminen tuottaa mulle varmaan kaikista eniten päänvaivaa postauksien kirjoittamisessa. Hyvä otsikko on mielestäni suht lyhyt ja kertoo jotakin olennaista tekstin sisällöstä, mutta toisaalta haluaisin myös, että oman blogini otsikot olisivat edes hieman mielikuvituksellisia tai hauskoja ja saisivat lukijan mielenkiinnon heräämään. Itse on vaikea arvioida, kuinka olen tavoitteessani onnistunut. Kuluvan kuukauden postausotsikot ovat toistaiseksi olleet aika mitäänsanomattomia, mutta esimerkiksi helmi- ja tammikuun otsikkolistoja katsoessani olen taas ihan tyytyväinen aikaansaannoksiini. No joo, se siitä. 

Lupailin pari postausta takaperin makrokuvailun tuotoksia Joutsan reissulta. Tässäpä niitä nyt sitten olisi. Harmaan, loskaisen ja sateisen kelin vuoksi kiinnostavien kuvauskohteiden määrässä ei ollut hurraamista, mutta ehdinpähän sitten ottaa niistä vähäisistä kohteista runsaasti kuvia. Osa kuvista otettu Tamronin 60mm makroputkella rengassalaman kera ilman makrolisäkettä, osa lisäkkeen kera. Ilman lisäkettä saa laajemman kuva-alan, sillä lisäkkeeni lyhentää kyseisen putken pisimmän tarkennusetäisyyden noin kahteentoista senttiin, jolloin tietysti "joudutaan" hyvin lähelle kohdetta.

Nyt, kun tuo rengassalama on ollut jo jonkin aikaa käytössäni, olen aivan vakuuttunut sen hyödyllisyydestä. Kuten olen aiemminkin todennut, lähikuvauksessa on tärkeää, että aukon saa säädettyä mahdollisimman pieneksi (suuri aukkoarvo), jotta syväterävyysalue olisi tarpeeksi suuri ja kuvauskohde, esimerkiksi ötökkä, näin ollen kokonaan tai edes lähes kokonaan terävä. Salaman tuoma lisävalo mahdollistaa pienemmän aukon kuin ilman salamaa kuvattaessa. Tämän postauksen kuvissa aukko oli pääasiallisesti jotakin 13 ja 16 väliltä. Jos olisi ollut aurinkoinen keli, olisin pienentänyt aukkoa mieluusti lisääkin, sinne kahteenkymppiin tai vaikka enemmänkin, sillä varsinkin makrolisäkkeen kanssa syväterävyysalue on tosi pieni.


Rengassalamassani on mahdollista väläyttää koko salamaa tai vain oikeaa tai vasenta puolta siitä. Tässä on käytetty koko rengasta, mikä on aiheuttanut sen, että kun valo tulee suoraan edestä, varjot häviävät ja kohteen kolmiulotteisuus ikäänkuin katoaa. Kun väläyttää vain toista puolta salamasta, valo tulee tavallaan hieman sivusta, jolloin kuvaan syntyy luonnollisia varjoja ja lopputulos on kivemman ja kolmiulotteisemman näköinen. 







Tästä kuvasta tykkään jotenkin itse tosi paljon. 



Mädäntyneet ruusunmarjat, mikä ihana kuvauskohde! :D








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kivat kommentit piristävät ja palaute on aina tervetullutta, joten rohkeasti kommentoimaan!