keskiviikko 28. tammikuuta 2015

198. Kaikenmoisia kuvia

Moikka. Juuri nyt ei ole mitään kovin erikoista postattavaa, mutta sekalaisia kuvia on taas kertynyt viime päiviltä melko runsaasti. Kävin tallilla viime viikolla perjantaina ja sunnuntaina. Zolan takapolvi oli jo parempi, ja päästiin molempina päivinä kävelemään maastoon. Tamma käveli puhtaasti ja reippaasti, oli selvästi mielissään päästessään edes vähän liikenteeseen. Ja vaikka neitokainen oli sairaslomaillut reilun viikon ja energiaa oli kertynyt runsaasti, käyttäytyi se oikein maltillisesti köpöttelylenkeillä, joille lähdin "turvallisesti" ilman satulaa. Yleensähän Zola onkin juuri sellainen, että kun mennään koko lenkki kävellen, se pysyy hienosti rauhallisena, mutta heti jos otetaan yksikin ravipätkä, tuntuu käveleminen olevan sen jälkeen tammalle kovin kovin vaikeaa, heh. 

Hyväntuulinen Zola :)



Elli.






Kuvasin omistajan pyynnöstä lämminveriruuna Oskaria. Sekoilin kyllä tarkennuksen kanssa ihan huolella,
joten kuvien lopputulos varsinkaan kokokuvien osalta ei ollut ihan sitä, mitä halusin.
No, josko sitten vaikka otettais uusiksi keväämmällä, kun keli- ja valo-olosuhteetkin on mieluisammat. :D


Kävin kokeilemassa makrolisäkettä ulkona. Sää ei suosinut, sillä harmaalla kelillä valoa oli hieman liian vähän.
Lisäkkeen kanssa kun täytyy tosiaan aukkoarvoa säätää sinne 13:een tai mielellään ylikin.
Aurinkoisella kelillä on varmastikin helpompaa onnistua, mutta tilasin vastaisuuden varalle myös rengassalaman,
joka toivottavasti auttaa lisäkkeen kanssa makroillessa tuomalla hieman lisävaloa myös ulkona kuvailuun.


Charlie uneksimassa lipaston alla.
Se varmaan näki unta jättimäisesti porkkanasta, kun suu kävi ja viiksetkin väpätti... :)


"Siis eikö toi ikinä kyllästy tohon kameran kanssa sohimiseen?"

Vielä muutama söpöilykuva Aadasta. 


Tuo suu on jotain niiin söpöä, voi mun pientä!


4 kommenttia:

  1. On siellä vaan niin ihanat maastot. Oskarista on tullut niiin iso herra. Raameja riittää. Miten siitä nyt on noin iso edes tullut? Eihän siitä nyt niiin hirveeeen kauaa ole kun olin mukana sen syntyessä aurinkoisena toukokuun päivänä :D Emäkin (Viivikö se oli kutsumanimeltään?) oli muistaakseni enemmän pieni ja pyöreä.

    Miten se Zolan takapolvi on oireillut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Oskari on suorastaan valtava, lähemmäs 180cm... Viivi oli tosiaan semmonen ihan "tavallisen" kokonen lämppäri, ja Oskarin isäkin on hippoksen mukaan ihan vaan 170cm. Jotenki tosta sitten kuitenki on tullut tollanen kunnon hujoppi :D

      Zolahan tosiaan aluksi ontu ihan kunnolla ja potki kuulemma ihan tosissaan kun polven seutua hipelöi. Sai kipulääkkeet ja pikkuhiljaa käveli paremmin, viikko sitten Mira oli juoksuttanut, ja Zola oli ollu ravissa selkeesti epäpuhdas varsinki ympyrällä. Viikonloppuna käynti oli jo ihan puhdasta, ravia ei ratsain oo vielä kokeiltu. Polven koskemista neiti aristeli kuitenkin vieläkin vähän, ja siihen laitettii pliisteriä ja Arnicaa... Marja oli sitä mieltä, että siellä oli ihan lihassäikeitä katkennut, eli jonkunasteinen revähdys. Lihaksessa siis vamma, eikä varsinaisesti polvessa, mutta selkeesti siinä oikeen takapolven kieppeillä kuitenkin. Päivä päivältä paremmaksi on mennyt, eli nähtävästi selvittiin aika vähällä tällä kertaa (*koputtaa puuta*) =) Huomenna tulee siis kaks viikkoa telomisesta, mutta tuntuu kun oltais saikkuiltu pidempäänkin :D

      Poista
  2. Kertakaikkisen kiva katsoa aina kuviasi, ne ovat niin hyvälaatuisia ja kauniita. Kanin suukkikin on melkein yhtä sievä kuin kissa pususuu. En käsitä, kuinka saat noin hienoja liikekuvia Ellistä, omat liikekuvani ovat aina pelkkää epäselvää suttua. Onneksi olkoon.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Liikekuvauksessahan tärkeetä on, että suljinajan saa tarpeeks lyhyeksi, mihin taas vaaditaan varsinkin pilvisellä kelillä objektiivilta suht hyvää valovoimaa, jottei tarvi nostaa ISOa hirveesti. Ja tottakai tärkeää on myös, että tarkennus pelaa, eli mahdollisimman nopeasti ja tarkasti (automaatti)tarkentava putki helpottaa hommaa kummasti. Ja toki tarkennustilatkin kannattaa säätää nimenomaan liikkuvan kohteen kuvaamiseen optimaalisiksi... Liikekuvaus on kyllä haastavaa, koska on niin monta seikkaa jotka vaikuttaa kuvan terävyyteen ja laatuun. Mutta tosiasia on myös se, että liikekuvauksessa ainakin tekninen onnistumisprosentti on monesti alhaisempi kuin monessa muunkaltasessa kuvaamisessa, joten kun räpsii vaan mahd. paljon kuvia sarjatulella, niin todennäkösesti seassa on sitten edes jokunen onnistunut otos :D

      Poista

Kivat kommentit piristävät ja palaute on aina tervetullutta, joten rohkeasti kommentoimaan!