tiistai 10. syyskuuta 2013

1. Tästä tää lähtee!

Ensin muutama sana blogista. Olin jo pitkän aikaa pohdiskellut, uskaltaisinko perustaa blogin. Oon aina tykännyt kirjoittaa, mutta mietteliääksi blogin suhteen teki se, ettei mulla ole mitään yhtä yksittäistä aihetta, jonka ympärille loisin blogin. Rohkaistuin, ja päätin tehdä blogin, jossa kirjoitan useammasta aihepiiristä. Luultavasti useimmin kirjoitan hevosista ja ratsastuksesta, mun pupuista ja valokuvauksesta, mutta eihän mikään pidättele mua kirjoittamasta jostain ihan muustakin! Blogin ulkoasu on vielä vähän keskeneräinen, kun en ole ehtinyt siihen täysin perehtyä. Blogin osoite ikuistellen.blogspot.fi johtuu siitä, että kuvasivustoni osoite on ikuistellen.omasivu.fi, ja halusin näiden välille yhteneväisyyden joka helpottaa muistamista. Ja ainiin, pahoittelut blogin tylsähköstä "Jenskin blogi" -nimestä. En vaan yksinkertasesti keksinyt vielä mitään omaperäistä ja omaan suuhun sopivaa suomenkielistä nimeä...

Seuraavaksi aiheeseen. Ajattelin kertoa viikonlopun ratsastustunneista. Meillä oli Zolan kanssa poikkeuksellinen tilaisuus osallistua tunnille kahtena päivänä peräkkäin. Koska treeni-into oli huipussaan, käytin tietysti tilaisuuden hyväksi! Postauksen kuvat on ottanut Ville Nykänen, tänk juu!


Laitsalta hakemassa. Eikä Zola herkkujen perään oo, ehei :D
Ja joo, aurinko häikäs vähäsen.

Lauantaina tunnin pääteemana olivat kääntäminen, taivuttaminen ja selkeä asettaminen. Käynti- ja ravityöskentely tehtiin kolmikaarisella kiemurauralla ja tarkoitus oli saada tehtyä selkeä asetuksen ja taivutuksen vaihdos "suunnanvaihdoskohdissa". Näihin kohtiin opettaja laittoi kaksi puomia, joiden välistä ratsastettiin. Zola oli käynnissä tapansa mukaan tosi hyvä: hyvin avuilla, taipui ja asettui. Ravissa oli aluksi vaikeuksia saada pidätteitä rehellisesti läpi; Zola jännittyi ja juoksi alta, hidasti ehkä vähän muttei tarpeeksi. Työskentelyn myötä, kun itse osasin olla rento ja tehdä pidätteet kunnolla istunnalla, hevosenkin rentous ja kuuliaisuus paranivat ja ravissakin saatiin ihan hyvää menoa. 

Laukassa jatkettiin pääteeman tiimoilla, mutta bonuksen ja oman mausteensa toi se, että tehtävät suoritettiin osittain vastalaukassa. Mulle ei aiemmin ollut tullut mieleenkään tehdä Zolan kanssa tarkoituksella vastalaukkaa (koska sillä on kuitenkin vielä melko raaka ravurin laukka), mutta tarkemmin ajateltuna vastalaukkaharjoituksethan vahvistavat tosi hyvin hevosen takaosaa. Ja vahvaa takaosaa tarvitaan jotta se (ravurin) laukan laatu paranisi.

Ensin tehtiin oikeassa kierroksessa kaarevalla uralla myötälaukan nosto, josta jatkettiin ikään kuin kiemurauran toiseen kaarteeseen jossa jatkettiin samaa laukkaa, eli vastalaukkaa. Näppärä ratsuni Zola teki muutaman sujuvan laukanvaihdon (esteponiainesta!), mutta teki myös onnistuneesti muutaman pätkän vastalaukkaa. Vasemmassa kierroksessa teimme vastalaukan nostoja suoralla uralla. Saimme onnistuneita nostoja sekä käynnistä että ravista asetuksen ollessa ulospäin. Seuraavaksi muutama kuva lauantain tunnilta. Jatkossa laitan videoitakin mahdollisuuksien mukaan, mutta vielä en ehdi perehtyä siihen puoleen. :D



Käynnissä Zola on ryhdikäs ja sopivan herkkä avuille.



Ravityöskentelyä rennon ja kuuliaisen hevosen kanssa.
Kuva pätkäisty videolta, joten pahoittelen laatua.




Sunnuntaina jatkettiin saman teeman ympärillä. Käynnissä ja ravissa työskenneltiin jälleen kolmikaarisella. Alku oli samankaltainen kuin lauantaina: käynnissä hyvää työskentelyä, ja ravissa aluksi kankea ratsastaja joka jäi liian herkästi vetämään ohjasta ja seisomaan jalustimilla etukenossa, kun hevonen kiihdytteli. Siitähän seurasi se, että hevonen kiihdytti kahta kauheammin karkuun, kuurona kaikille avuille. 

Kun taas sain itseäni niskasta kiinni ja flow:n päälle, ero omassa istunnassani oli suorastaan valtava ja yhtä suurena ero näkyi heti Zolassakin. Tamma alkoi keskittyä, kuunnella ja odottaa mun apuja. Ratsastus tuntui paikoittain jopa huikean hienolta: ravissa oli rauhallinen, työstämiseen sopiva tempo joka säilyi ilman että tarvitsi tehdä jatkuvasti pidätteitä. Tahti oli hyvä, Zola pyöreä ja taipuisa. Kiemurauralle tälläkin kertaa asetettujen puomien välissä Zola odotti, vaihdoimme taivutuksen ja asetuksen uuden suunnan mukaisiksi ja jatkoimme yhtä kivassa ravissa. Pitkillä sivuilla saimme aikaan mukavan tuntuisia askeleen pidennyksiä ravissa.




Videolta pätkäisty. Tässä kuitenkin näkyy mukava askeleen pidennys.


Sunnuntainakin harjoiteltiin vastalaukkaa, tällä kertaa lähinnä lävistäjällä. Ensin tehtiin kuitenkin laukkaa kolmikaarisella kiemurauralla niin, että ensimmäisten puomien välissä nostettiin (myötä)laukka, jatkettiin kaarteen läpi toisten puomien väliin, jossa siirryttiin raviin ja nostettiin uusi laukka. Tehtävä onnistui melko hyvin, vaikkakin Zola kuumeni ja alkoi jonkun verran ennakoida. Laukassa kuumeneminen on Zolalle normaalia ja sitä tapahtuu paristakin syystä: 1. Zola tykkää laukata. 2. Zola tahtoisi mennä vähän kovempaa kuin mitä annetaan. Kuumumisessakin on etunsa, sillä silloin Zola on varsin terävänä, ja kun vaan satulan päällä pysyy päättäväisenä, eikä anna tytsyn alkaa pomppia ja poikittaa, on tuloksena tosi hyviä, näppäriä laukannostoja.


Vähän ylikierroksilla :)




Vastalaukkaharjoituksessa Zola esitti taas hienoja laukanvaihtoja, mutta onnistuimme myös varsinaisessa tehtävässä. Otan vastalaukkaharjoitukset mukaan myös itsenäisiin treeneihini Zolan kanssa, niillä on niin monta funktiota: sen lisäksi, että vahvistavat hevosen takaosaa, kehittävät ne myös ratsun tasapainoa ja saavat sekä hevosen että ratsastajan aivonystyrät hommiin. ;)

Huh, ensimmäinen postaus paketissa! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kivat kommentit piristävät ja palaute on aina tervetullutta, joten rohkeasti kommentoimaan!